Mangoja

Nyt vihdoinkin mangokausi on alkanut. Ensimmäiset kypsät mangot tömähtelivät maahan viime viikolla. Nyt niitä saa noukkia jatkuvasti.

Maahan tippuessaan ne kuitenkin kärsivät hieman. Osa halkeaa, jolloin itikat valtaavat sen hetkessä.

Niinpä keksin ratkaisun, jolla saan noukittua mangot sitä mukaa kun ne muuttuvat keltaisiksi. Sen jälkeen niitä ei tarvitse kypsyttää kuin päivä tai pari niin ovat valmiita syötäväksi.

Talosta löytyi n. 3.5 metrinen bambukeppi, jossa toisessa päässä on harja (sillä saa pyyhittyä pölyt lampuista ja vaikkapa ilmastointilaitteen sisäyksikön päältä). Virittelin siihen kahden litran kokispullon ja tein ohuesta nylon-langasta loopin, joka kiinnittyy poikkileikatun pullon päähän väkäsillä.  Loopista tulee naru kepin tyvipäähän, jota vetämällä mango irtoaa puusta ja jää pullon sisälle hellävaraisesti. Seuraavassa kehitysversiossa looppia ei tarvitse enää virittää joka kerta, vaan se latautuu automaattisesti. Patenttihakemus on jo menossa ja odotan raaka-ainetoimituksia. Eli heti kun seuraava kokispullo on tyhjä niin värkkään siitä uuden version.


Tässäpä video sen toiminnasta käytännössä. Kuka-koirakin näyttää olevan tyytyväinen siihen.

karanteenikuulumisia

Päivät vierähtävät kokkaillessa ja kouluhommien parissa. Eipä muukaan auta, sillä täällä alkaa pikkuhiljaa kaikki menemään kiinni. Suurimmat rannat ovat olleet puomitettuina jo tovin, mutta nyt ovat kaikki rannat, joet, puistot ynnä muut suljettu.

Tänään ajattelin lähteä ajelulle ja etsiä sopivan paikan mennä ongelle ajankuluksi. Se ajatus loppui lyhyeen. En päässyt kymmentä kilometriä kauemmas, kun tuli tiesulku eteen. Haistoin heti palaneen käryä, sillä pysäyttäjäjoukko koostui sekä siviileistä, että poliiseista. Luin jo aiemmin, että joissakin kylissä ihmiset ovat ottaneet lain omiin käsiinsä ja blokanneet, jopa täysin kokonaan, liikenteen joihinkin kyliin. Poliisi kyseli kovasti taustatiedoistani, kauanko olen ollut täällä ja koska olen lähdössä. En ollut juttutuulella näiden herrojen kanssa, ja poliisimestarin eleistä ja puheesta oli selvästi aistittavissa, ettei heillä ole minkään valtakunnan oikeuksia pitää tiesulkua siellä. Tiesin kuitenkin, ettei heidän kanssaan kannata lähteä väittelemään. Helpommalla pääsee, jos kääntyy ympäri.

Lähdinpä sitten toiseen suuntaan, mutta eipä tälläkään kertaa tarvinnut kauas mennä, kun alkoi näkymään juuri pystytettyjä kieltokylttejä ja sivuteitä, joissa oli ihan laillisen näköisiä tiesulkuja (runsaasti poliiseja ja poliisiautoja, sekä asianmukaiset välineet). Olin aiemmin lukenut, että joissakin kylissä on vaadittu lääkärintodistusta, että pääsee takaisin kotiin. Päätin, että on turvallisempaa jättää tämä kalareissu sikseen ja mennä suosiolla kotiin, kun vielä pääsee. Meksiko on edelleen Meksiko.

Virittelin parvekkeelle hyttysverkon, jotta pääsee nauttimaan raikkaasta tuulevireestä tähtitaivaan alla. Muutama yö on tullut nukuttua siellä ja ihan mukavaa vaihtelua. Hiljaista täällä ei kuitenkaan öisin ole, kuten ei tropiikissa ole juuri koskaan. Aamuyöstä kaikenlaiset linnut alkavat pitämään mekkalaa ja niihin herää väkisinkin.

Bajos De Chila

Puerto Escondido on siis suosittu turistikaupunki niin paikallisille kuin ulkomaalaisille. Siellä on myös paljon ulkomaalaisia pitkäaikaisasukkeja, kuten eläkeläisiä tai verkon välityksellä työskenteleviä ihmisiä. Joka tapauksessa oli selvää koronaviruksen kanssa, että Meksikon viranomaiset eivät tule ottamaan jämäkkää otetta ja tekemään toimenpiteitä ennen kuin on pakko. Toisaalta se on ihan ymmärrettävää. Harvoilla täällä sukanvarressa säästössä sen vertaa pätäkkää, että pystyisi elämään muutaman kuukauden kotioloissa. Harvoilla edes on sukkia.

Näytti kuitenkin väistämättömältä, että kaaos iskee myös Puerto Escondidoon jossain vaiheessa. Ja totta tosiaankin, niinhän siinä kävi. Nyt kaikki "tarpeettomat" kaupat ovat suljettu, ravintolat saavat myydä vain take-away ruokaa tai kotiinkuljetuksella (mikä muuten on täällä yleensä ilmaista ja nopeaa). Hiekkarannoille ei ole asiaa, niitä vartioivat poliisit. Alkoholiakaan ei saa myydä kuuden jälkeen, koska koronavirus hyökkää salakavalasti pimeällä olutpulloja kantaviin viattomiin ihmisiin. Yhtä asiaa en kuitenkaan ymmärrä. Lentokenttä on edelleen auki, ja päivittäin tänne lentää n.8 lentokonetta. Tämä on eriskummallista siinäkin mielessä, että myös hotellit ovat kiinni. Mutta Meksiko on Meksiko. Ei täällä voi kaikkea kyseenalaistaa ja viisas pitää huolen omista asioistaan.

Katsoin parhaimmakseni häippästä turistialueelta hevonkuuseen. Täten vuokrasin Bajos De Chila -nimisestä kylästä omakotitalon itselleni. Kuusia täällä ei kuitenkaan ole, mutta hepoja sen edestä. Bajos De Chila sijaitsee n. 10 kilometrin päässsä Puerto Escondidosta. Asukkaita täällä on vain n. 5000, mutta siitä huolimatta täältä löytyy kaikki tarpeellinen. Kaupunki on tunnettu rodeoista ja festivaaleista, mutta tällä hetkellä niitä tuskin kannattaa edes miettiä.

Nyt on tilaa olla eristyksissä: uudessa asunnossa on kolme makuuhuonetta, kaksi kylppäriä, terassi, koira, parveke, uima-allas ja puutarha. Hintaluokka oli sama kuin mitä maksoin pienestä huoneistosta Puerto Escondidon turistialueilta. Tässä paikassa kaikki kriteerini täyttyivät, joten muuttaminen oli helppo päätös. Kriteerini olivat ilmastointi, hyvä keittiö, riippumatto ja jokin tila, jossa saa olla ulkona rauhassa. Täältä löytyy kaikki ja enemmän.
 

  

Uima-allas ei ole iso, mutta niin syvä, että sinne voi huoletta hypätä kuumana päivänä. Koiran nimi on Kuka, ja hän on ollut muutostani erittäin innostaan.

 

Olohuoneessa on ilmastointi ja kaapeli-tv. Jos NHL-kausi olisi käynnissä, näkisi suorana parhaaseen katseluaikaan pelejä. Harmi vaan, että nyt joutuu tyytymään uusintoihin. Toisaalta kivaa on se, että ensimmäistä kertaa Meksikossa on jotain katsottavaa telkkarissa. Urheilun lisäksi näkyy useita muita englanninkielisiä kanavia. 

 Keittiössä on kaikki tarpeellinen. Astiateline tosin piti käydä ostamassa kaupungista. Jääkaappi-pakastimessa on mukavasti tilaa, joten joka päivä ei tarvitse käydä kaupassa. Kaasuliesi on valtava, mutta erittäin käytännöllinen. Se on erittäin nopea ja tehokas. Uunissa ei kuitenkaan ole termostaattia, eikä aktiivista liekinvalvontaa tai sytytystä, eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kovin alhaisilla lämpötiloilla ei voi tällä liedellä kokkailla. Tämäntyyppinen liesi on kuitenkin huomattavasti parempi kuin perinteinen sähköliesi. 

Sisäänkäynti on siis suoraan olohuoneen ja keittiön eteen. Kuvassa vasemmalla ovat alakerran makuuhuoneet ja oikealla kylppäri. Takana on toinen sisäänkäynti, mutta sitä en juurikaan käytä. 

Alakerran makuuhuoneista toista en käytä ollenkaan, ja toinenkin on vain vaatesäilytystä varten. Niissä ei ole ilmastointia, vaan ainoastaan kattotuuletin.

Yläkerran kylppäri on muodostunut suosikikseni. Lämmintä vettä täällä ei periaatteessa ole, mutta katolla on noin 600litran pönikkä, jonne pumpataan kaivovettä. Se lämpenee luonnostaan noin 40 asteeseen, joten lämmitystä ei edes tarvitse.

Yläkerran makuuhuoneessa on ilmastointi, joten oli aika selkeää valita se yöpaikaksi. Ilman ilmastointia pärjään kyllä, mutta se tuo huomattavasti mukavuutta öihin. Normaalisti se on minulla säädetty 29 asteeseen yön ajaksi.

Parveke on varsin iso ja siellä olisi tarkoitus yöpyä kunhan löydän jostain hyttysverkon.

Terassi on mukavasti varjossa ja keskipäivän helle vierähtää mukavasti riippumatolla köllöttäessä. 

 

Limejä voi hakea pihapuusta kun mieli tekee.

 Mangojen pitäisi kypsyä kuukauden sisällä. Niitä on reilusti. Viereiseltä tilalta saa sitä odotellessa haettua ämpärillisen kypsiä mangoja 50 pesolle eli parilla eurolla. 

 

Tähtihedelmät sen sijaan ovat jo kypsiä. Niistä saa tehtyä varsin hyvää mehua tehosekoittimen ja siivilän avulla.

 Puerto Escondidon pienpanimolta tuli muutama päivä sitten laatikollinen tummaa ja vaaleaa. Saksalainen panimomestari kiikutti laatikon Puerto Escondidosta suoraan kotiportille.

Vuokraisännältä löytyi lähes käyttökelpoinen hiiligrilli käyttööni. Hiilien ostaminen oli kuitenkin haasteellisempaa kuin kuvittelin. Kysyin muutamista pikkukaupoista: yksi neuvoi menemään kaupunkiin, toinen ei tiennyt ja kolmas neuvoi jonkun paikan, mitä en löytänyt. Tämän jälkeen päätin kysäistä viereen parkkeeranneelta taksikuskilta. Onnekseni hän ei edes yrittänyt selittää, vaan lähti opastamaan. Sitten olinkin jossain sisäpihalla, josta säkillinen hiiliä löytyi. 

Grillin hiilitaso oli tosin ruostunut puhki. Korjasin sen verkolla ja laitoin kiviä tuomaan tasalämpöisyyttä. Toimii erittäin hyvin ja poikkisyin leikatusta arracherasta tulee mitä parhaimpia pihvejä. Täällä liha leikataan eri tavoin kuin suomessa, joten arracheralle ei suoraa käännöstä ole. Amerikoissakin leikkuutapa on erilainen, mutta skirt steak on ymmärtääkseni lähimpänä. 

Laadukas arrachera on vähärasvaista, mureaa ja maukasta. Siksi parhain lopputulos tulee öljypohjaisella marinadilla. Ostin muuttopäivänä Puerto Escondidosta kilon kokeilun vuoksi. En uskonut siitä tulevan niin hyviä pihvejä, joten leikkasin nopeasti miten sattuu ja laitoin pakkaseen. Seuraavalla kerralla pitää olla tarkempi.

Hiilikivigrillin lopputulokseen ei voi olla muuta kuin tyytyväinen.